Eläkeläisenä yrittäjäksi

Tällä sivulla kerromme miten kansalaispalkkalaiset Anja ja Tapani päätyivät yrittäjiksi ja millaisin vaihein Kulttuuri A&T osakeyhtiö perustettiin.

Kun Vanhanen hiihteli Rukan hangilla ja sai idean määrätä mahtikäskyllä kaikki kansalaiset lykkäämään eläkkeelle lähtöä parilla vuodella, olin minä samoihin aikoihin talviverkoilla
itäisimmän Helsingin jäillä ja nautin täysin rinnoin eläkkeellä olostani.

Vanhasen aatos ei kauas kantanut, eikä pakollista eläkeiän nostoa pitänyt juuri kukaan järkevänä ratkaisuna. Aasit ne tottelee porkkanaa ja keppiä, ihmisille tarvitaan moninaisempia, yksilöllisempiä ja hienovaraisempia kannustimia jatkaa työelämässä.

Mutta mutta… Tämäkin ajattelu on kaavoihin kangettu. Entä jos ei yritetäkään jatkaa, jos ei huvita, jos ei enää koe itseään tuottavaksi eikä työtään mielekkääksi. Siitä vaan eläkkeelle, tai siis kansalaispalkalle, mutta ei suinkaan toimettomuuteen, kiikkustuoliin tai bingohalliin, vaan vakavaan ja vastuulliseen yrittäjyyteen.

Tai eihän sen nyt niin vakavaakaan noin ryppyotsamielessä tarvitse olla, vaan yhtälailla hauskaa innostavaa sosiaalisesti palkitsevaa ja taloudellisestikin ehkä kansalaispalkan päälle hiukka lisäsenttejä kerryttävää.

Näissä mietteissä ryhdyimme Anjan kanssa viime syksynä leikittelemään erilaisilla yritysideoilla ja testailemaan visioitamme niin perhepiirissä kuin ystävienkin kanssa keskustellen. Samalla kokosimme kaikenlaista aineistoa netistä, kirjastoista ja muista lähteistä hahmottaaksemme, mitä kaikkea yrityksen perustaminen ja pyörittäminen vaatii ja kuinka eläkkeellä voi ryhtyä yrittäjäksi.

Koska olimme molemmat olleet koko työelämämme palkkatyöläisiä, eivätkä vanhempammekaan olleet toimineet yrittäjinä, jouduimme lähtemään aika tavalla alkeista. Ryhdyimme oman “Kypsän iän kansalaispalkkalaiset yrittäjinä” -projektimme koekaniineiksi.

Projektin vaiheistus:
1. Mitäs tehtäis, että mainittais? Haihattelun hautominen oikeaksi yritysideaksi.

2. Mikä neuvoksi? Mistä tietoa, ohjetta, kokemusta ja valmiita käytäntöjä?

3. Liiketoimintasuunnitelman laadinta – istutaan alas ja pannaan punkteja paperille!

4. Feedbackistä vääntöä. Parhaiden palautteenantajien pakeille Uusyrityskeskukseen.

5. Eikä ole pahasta puhua vähän rahasta! Pankki on yrittäjän ystävä (ja ystävällinen rahastaja).

6. Rohkeasti rekisteriin! Patentti- ja rekisterihallitus ei ole niin paha paikka miltä nimi ja ensi vierailu nettisivulla antaisi ymmärtää. – Lomakkeet kuntoon, osakepääoma tilille ja PRH:n palatsista marssivat ulos iloiset yrittäjät Y-tunnus salkussaan.

7. Ensiaskeleet yrittäjän kaidalla polulla (laveat tiet löytynevät vasta ajan ja kokemuksen myötä). Vaikka olisi liiketoimintasuunnitelmassa jo kaiken kuvitellut ennakoineensa, niin ensi viikot ovat melkoista taaperrusta, jossa ei polulta pitäisi paljon poikkeilla. On hankittava toimitilat, puhelimet, s-postit, webbisivut, käyntikortit, käynnistettävä markkinointi ja pr-toiminta, hoidettava kirjanpito ja tilitoimistosopimukset, järjestettävä pankkikortit, arvonlisäverotilit, työnantajan ennakkoperintärekisterit ym. kymmenet juridisesti, sosiaalisesti, eettisesti ja henkisesti pakolliset hommat.

8. Ja ei kun homma pyörimään! Yrittäjälle pitäisi kuulua lakisääteinen loma yrityksen perustamisen jälkeen ennen toiminnan aloitusta. – Mutta yrityselämässä kaikki on toisin – nyt vasta pannaan isoremmi päälle, sillä tähän mennessä on ollut vain kuluja ja nyt pitäisi saada kassavirta kääntymään kotiin päin.

9. Ensimmäisen vuoden tavoitteet – yritysidean perustesti.

10. Katse kauemmas: Mikä on firman visio 3 – 5 vuoden päähän.